Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen vieraili marraskuun aloitukseksi TSYNin huoneistolla kertomassa naisyrittäjyyden tilanteesta Euroopassa. Kiinnostava esitys herätti innokasta keskustelua ja myös kysymyksiä sateli.
– Naisten yleisimpiä aloja, palveluita, vaatemyyntiä tai vastaavaa ei muuallakaan Euroopassa arvosteta yhtä paljon kuin miesalojen halleja ja koneita. Se hankaloittaa muun muassa rahoituksen saamista, hän sanoo.
Naisyrittäjien ongelmat ja haasteet ovat Pietikäisen mukaan melko samantyyppisiä eri puolilla Eurooppaa. Toimialat on enemmän immateriaalista, sosiaali- ja terveyspalvelua ja vaatekauppaa.Verkkoyrittäjyys on myös kasvussa; osaamistaan myydään netin kautta
– Perinteisillä ”miesvaltaisilla”aloilla naisia on vain noin 5 prosenttia, Pietikäinen sanoo.
Yrittäjyyden neuvontarakenne ei myöskään tue naisyrittäjyyttä kovin hyvin. Naisille tyypillisillä toimialoilla ei usein nähdä samanlaista potentiaalia kuin esimerkiksi konealalla.
– Esimerkiksi naisten siivousala tai järjestäminen ei herätä uskoa. Siihen on hankalampi löytää rahoitusta kuin vaikkapa miesten koneella tehtävään kadunlakaisuun. Asiat ovat siis melko sukupuolittuneita.
Kun nainen on koneyrittäjä, ei rahoitus ja toiminta ole Pietikäisen mukaan kuitenkaan sen helpompaa. Rahoitusneuvottelijat arvioivat naiset vähemmän päteviksi esimerkiksi tietotekniikan alalla, ja kritiikki on kovempaa. Immateriaalista pääomaa ei tunnisteta yhtä helposti kuin koneita ja laitteita.
Tarttisko tehrä jotain?
Ettei naisyrittäjyys jäisi jalkoihin, pitäisi toimia.
– Tarvitsemme Nais-Slushia! Ideat esille ja alkurahoitusta peliin. Slush-ideaa on lainattu, mutta tämä olisi Euroopassa, hän sanoo.
EU:ssa on paljon erilaista hankerahaa, mutta ei mekanismia, millä sitä voitaisiin hyödyntää naisyrittäjyydessä. Kun innovaatiot on ”pehmeitä”, niitä ei tunnisteta innovaatioiksi.
– Pitäisi ymmärtää esimerkiksi, mitä digitalisaatio tarkoittaa hoiva-alalla, Pietikäinen sanoo.
Naiset eivät kiinnostu ohjelmoinnista ja digitaalisuuden ilmiöistä. Yksi syy on siinä, että ihmiset määrittelevät käyttötarpeen eri tavalla. Myös motiivi tulee eri lähteistä.
– Tytöt eivät ehkä näe järkeä siinä, miksi rakentaa robotti tai mönkijä. Naiset tekisivät sen eri tavalla, käyttäjälähtöisemmin. Mies tekee helpommin lineaaris-loogista tuotosta.
EU:hun on saatava Naisyrittäjyysohjelma
Jotta naisyrittäjyyden asiaa saataisiin eteenpäin, seuraavalla komissiolla pitäisi Pietikäisen mukaan olla Naisyrittäjyysohjelma.
Asiaa pitäisi lobata järjestöjen kautta, onhan Suomi järjestöjen luvattu maa. Erityisesti hyvä Yrittäjänaisjärjestömme voi tehdä siinä hyvää jälkeä. Suomi pitelee Euroopan neuvoston puheenjohtajan nuijaa ensi heinäkuusta vuoden loppuun. Siihen mennessä pitää lobata omaa hallitusta ja suuren valiokunnan puheenjohtajaa, jotta asiaa pystytään viemään EU:ssa eteenpäin. Ensi syksynä komissio rakentaa omaa ohjelmaansa, johon naisyrittäjyysohjelma pitäisi saada lobattua.
