Yrittäjänaisten Keskusliitto aikoo tehdä kansalaisaloitteen perhevapaakulujen jakamiseksi laajalta pohjalta. Kansalaisaloite tulee käyttöön maaliskuun alussa ja aloitteen edellytyksenä 50 000 äänioikeutettua.
Perhevapaakulut ratkaistava eduskunnassa
Perhevapaakulut ovat valtava rasite naisia työllistäville aloille. Kolme keskeisintä kuluerää ovat lomarahat, sairaan lapsen hoitokulut ja äidin raskaudenaikaiset sairauspoissaolot. Ongelma voidaan ratkaista Yrittäjänaisten mukaan konkreettisesti kahdella tavalla.
Yksi vaihtoehto on se, että työnantajalle koituvia kuluja vähennetään asteittain pienten askelten politiikalla siten, että Kela korvaa työantajille ensiksi kolme suurinta kuluerää.
Yksi vauva maksaa liiton selvitysten mukaan äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Suomessa syntyy Tilastokeskuksen mukaan vuosittain noin 60 000 vauvaa ja tästä aiheutuvat kulut ovat noin 720 miljoonaa euroa. Äidin työnantajat subventoivat valtiota siis merkittävällä summalla ja tämä on iso rasite naisvaltaisille aloille ja pienyrittäjille, koska työelämän jakautuminen mies- ja naisvaltaisiin aloihin on Suomessa Euroopan tiukimpia.
Yrittäjänaisten mukaan eduskunnan tulee päättää perhevapaakulujen jakamisesta, koska tupo-pöydissä ratkaisua ei ole vuosien junnaamisesta huolimatta syntynyt. Eduskunta voi päättää asiasta perhe- ja sosiaalipoliittisena kysymyksenä, kuten se on päättänyt neuvola-, perhepäivähoito- ja koulujärjestelmästä.
Ongelman ratkaisua puoltaa etenkin se, että nykyjärjestelmä heikentää Suomen kilpailukykyä. Toisaalta asia voidaan ratkaista konkreettisesti myös siten, että aluksi kulut korvataan pienyrittäjille, jotka työllistävät esimerkiksi alle 20 työntekijää.
Eläkebuumi vauhdittaa
Ongelman ratkaisulla on polttava kiire, sillä Eläketurvakeskuksen mukaan vuosina 2012 – 2021 eläkkeelle lähtee peräti 730 000 henkeä, mikä kiepsauttaa Suomen huoltosuhteen selvästi kilpailijamaita heikompaan asemaan.
Kun kaiken kukkuraksi monet suuryritykset ovat lähteneet ulkomaille, niin uusien työpaikkojen synnyttäminen on nyt vahvasti pk-yritysten kontolla. Numeroiksi muutettuna pk-yritysten työntekijämäärä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2001 – 2010 yli 77 000 henkilöllä, kun suuryritysten väkimäärä laski 300:lla.
Nykyjärjestelmän vuoksi naisten yritykset eivät kasva, kansainvälisty eivätkä työllistä. Nyt käytössä olevan järjestelmän vuoksi nuoret naiset syrjäytyvät pätkätöihin, vaikka naiset suorittavat jo nyt suurimman osan kaikista akateemisista loppututkinnoista.
Lisätietoja:
Yrittäjänaisten Keskusliitto, puheenjohtaja Kaarina Jokinen, p. 040 572 8449,
toimitusjohtaja Heli Järvinen, p. 050 512 1736, yrittajanaiset.fi
